Hae tästä blogista

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Asiaa lempibändeistä

Kuun alussa oltiin Annan, Katjan ja Christan kanssa tulossa Tallinnasta Silja Europalla Helsinkiin. Samalla laivalla törmättiin Joku Paikallinen Bändiin. Harmitti ku ei nähty niitten esiintyvän.

Annan kanssa ruvettiin sitte pohtimaan, miks me niistä tykätään. Ei voi ainakaa sanoa, että niitten musiikki on nii hyvää, koska nehän vetää toisten biisejä. Vaikka siis faktahan on, et ne biisit mitä ne vetää muilta bändeiltä/artisteilta on hyviä. Se on ainaki yks syy miks me niistä tykätään.

Mutta sit kun riviin vedetään Lovexia ja Numero 83:sta, The Drivesia, MadCraftia ja iso kasa muita bändejä voi ruveta miettimään, että miks just nää tietyt pomppaa esille. Miks mä jaksan jotain tiettyä bändiä auttaa eteenpäin, käydä usein keikoilla sun muuta.

Kaikki bändit, mitä mä kuuntelen soittaa hyvää musiikkia, sehän nyt on fakta. Musiikkiahan ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen, koska musiikki on niin päivittäistä, muuttuvaa ja mielialasta riippuvaa hommaa. Joten siihen yksinkertaseen vastaukseen en aio päätyä, et nää bändit mistä tykkään eniten, soittaa parasta musiikkia.

Mitäpä muuta sen musiikin ohella vetää puoleensa? Ainakin hyviä livebändejä jaksaa kattoo lavalla. Jos lavalla on liikettä ja huumoria, ni sitä jaksaa seurata, tanssia mukana ja pitää iteki hauskaa. Sit jos meininki menee siihen, et lavalla seisotaan ja ollaan ihan tylsiä itelläki menee fiilikset, jollon keikka luokitellaan mappiin "huonot keikat".

http://muuttolintujasyksylla.indiedays.com/2013/03/25/a-vigil-on-birds-and-glass/
Sit ku bändistä löytyy hyviä tyyppejä, kemiat pelaa ja ymmärretään toisiamme, jaksaa auttaa bändiä eteenpäin uralla. Alunperinhän tiimeihin liitytään aina musiikin takia, mutta bändiä tavatessa jos ei saa arvostusta ja muuten ei tulla toimeen, homma alkaa tuntua turhalta ja se loppuu. Esimerkiks Kasikolmosten kanssa tullaan hyvin toimeen ja pojat arvostaa kovasti tiimin työstä, ni jaksaa jatkaa tätä hommaa.

Myös se, miten löytää paikkansa fanikunnasta vaikuttaa siihen, tuleeko bändistä lempibändi vai ei ja siihen, pysyykö fanituksen kohde. Itellä ainaki on kavereita tullu tosi paljon bändien porukoista, ni nää bändit pysyy ahkerasti sitte jokapäiväisessä elämässä. Jos mulla ei ois ketään kenen kanssa käydä keikoilla tai harrastaa street team-toimintaa, en varmaan kyl ees vaivautuis. Sanotaanko näin, että jos mulla ei ois ketään, kenen kanssa jakaa tätä kaikkea, ni tää ois paljon tylsempää eikä sit jaksais. (Kiitos Anna!<3)

Yks tärkee juttu kans, miks joku bändi on mulle vähän tärkeempi ku joku toinen, on muistot. Ku bändiin liittyy hyviä muistoja, se saa omassa mielessä tietyn aseman. Alun perin me Annan kanssa törmättiin Joku Paikallinen Bändiin The Voicen risteilyllä 2011, ku Lovex oli siellä. Sen lisäks siis, et JPB vetää hyviä covereita, ne on hyviä lavalla ja niiltä tulee pistävää piikkiä lavalla ja ulkopuolella, ni niihin liittyy hienoja muistoja. (Anna vaati loppuun vielä muistutusta, kui The Risteilyllä Pyle totes lavalta käsin mulle, et äitin pitäis tulla hakee mut pois! :D)

lauantai 13. huhtikuuta 2013

The Keikka: Painajaiset

Nyt ollaan sitte siinä vaiheessa, ku kaikki on vielä tekemättä ja deadline painaa. Tai no ei ihan, omasta mielestäni oon suht hyvässä vaiheessa tehtyjen töiden kanssa ja "deadlineen" eli keikkaanki on vielä lähes kaks kuukautta.

No joka tapauksessa tietenki mä alotan tän jännittämisen keikkani suhteen ajoissa. Viime yönä näin ekat painajaiset tän suhteen. Tai siitä mä en tiiä olikse painajainen, ku mä en heränny hikisenä huutooni, mutta surkeeta sitä silti oli kelata eteenpäin. Tiivistettynä se uni meni tietenki sillee, et paikalle tuli vaan pari tyyppiä. Mutta sain kuitenki pari suht hyvää vinkkiä unestani mitä täytyy muistaa sit keikkapäivänä tehä! :D Jotai hyötyä tommosista inhottavista unista. :P

Ens viikolla vois koittaa käydä tilaamassa paperiset versiot mainoksista. Mä oon jo käyny pyytää hintatietoja ja päätin sitte tilata mainokseni Studio Eskolta. Suosittelen kyllä muillekin, ootin paljon korkeempaa hintaa ku mitä Esko laitto pöytään, not bad at all.

Joka toinen päivä päässä hakkaa, et teenks mä elämäni isoimman virheen, ku järjestän ekan keikkani just Haapamäellä. Luultavasti saan tästä niin suuria traumoja, et joudun tekee uranvaihdoksen, ennenku ees oon päässy koko uralle. :D Mä niin toivon, et hapislaiset kerranki tulis niille järkättyihin tapahtumiin...

Että mitäs tässä kuuluu, jännittää törkeesti mokaanko koko homman. Paljon ois tekemättä, täytyy varmaan niitten salaisuuksia lähtee kohta metsästää kans. (: Kyl tää tästä!


torstai 11. huhtikuuta 2013

The Keikka: Mainokset

KAHESSADAS POSTAUS, WUHUU!!(: Kiitos kaikille lukijoille tästä!

Noniin, viimeinki sain aikaseks ruveta työstämään näitä mainoksia. Melkeen hävettää ku aattelee millon mä alunperin suunnittelin alottavani näitten kanssa.. :D Mutta joo, eilen pyysin MadCraftin Jesseltä ja Fusen Niilalta kuvaa ja logoa mainoksiin. Molemmilta sain ne sitte suht nopeesti, kiitokset pojat. (Äiti kommentoi muute MC:n kuvasta, et näyttääpä ne kilteiltä pojila. Oli pakko naurahtaa! :D)

Tänään annoin Katjalle tiedot ja materiaalit ja nyt se sitte alko työstää mainosta. Kahtoo sitte tuntien päästä tilannetta uusiks.


*Kahen tunnin kuluttua*

Noni, sain ekat versiot. Mun on pakko sanoo, et Katja on lahjakkain ikinä, nää on aivan upeita! :o Kiva siinä sitte kahesta loistavasta valita se parempi.. ^^ No mut joo, valittiin siinä sitte yhessä toinen noista ja tällä hetkellä Katja muokkaa valittua versiota, ku siellä oli vähän kieliongelmia (Katjahan ei oo suomalainen siis). Että taas ootelleen pari tuntia lopputulosta, saatte sit tän postauksen lukuun ja samalla mainoksen kans nähä!


*Tunnin kuluttua*

Ja posteri valmis! Henk koht oon kyl tosi tyytyväinen tähän! Mitä tykkäätte?


https://www.facebook.com/events/213102292165547/?fref=ts

En ois seittemän vuotta sitten uskonu...

En ois seittemän vuotta sitten uskonu, et joku päivä nään sen, et Lovex pilaa mun ylppärit.

No ei nyt ihan, mut melkeen. Viimeinki tää on julkastu, et voin teilleki kertoo miks Kasikolmoset ei tuukaan mun yo-keikalle. Päällehän sattu siis Lovexin keikka Kouvolaan, joten Jukea tarvitaan siellä.

Naurattaa jollain creepyllä tavalla, et ihan Lovexin fanittamisen alkuaikoina oli nii hurmioissaan bändistä, ettei ois lähteny kuvittelemaankaan, et nää tulee joskus ja aiheuttaa mulle suurta mielipahaa. Okei, ihan läpällä vaan, ehkei ne tätä ite valinnu, I know. (:

Ois silti helpompi olla pieni 12v fani taas, jonka ei tartte miettiä tälläsiä. :D Onni onnettomuudessa, että keikka tosiaan on Kouvolassa, joka on nii kaukana, ettei sit nii paljoo harmita ettei pääse lähtee. Ei sinne kuitenkaa ehkä ois menty, ku on nii kaukana. (: Toivotaa ettei kaveritkaa sit mee, ku pakko myöntää et oon pettyny jos ne lähtee äksien keikalle mun once a lifetime kokemuksen sijaan.


Lovexin street teamistä

Torsti oli tossa reilu tunti sitten NRJ:llä haastateltavana. Siellä sitte tää haastattelija Mikko Suursalmi (?) totes Torstille, et no Lovexillahan on hyvä ja aktiivinen street team. Torsti sitte myönteli ja kiitteli tiimiä. Suursalmi kysy, et muistetaanko tiimiä jotenkin töistä vai onko se palkinto vaan se, et tiimi saa fanittaa. Toro kerto, että tiimiä muistetaan aina välillä kaikenlaisella palkinnolla, esim. ilmasilla keikkalipuilla.

No mä oon kyllä nyt vähän erimieltä.

No onhan se kauniisti sanottu molemmilta, mutta otetaas nyt pari faktaa pöytään. No onhan tiimistä pari tyyppiä aktiivisia, mutta niitä todellakin on sitte se pari vaa. Hienoa kuitenki, et näitten muutaman aktiivisen työt on huomattu NRJ:llä asti, et tuli kommenttia. Hyvä tyypit!(:

Tosta palkinto-jutusta otetaas nyt kuitenki vähän takapakkia. Tiimi tekee tällä hetkellä työnsä ihan vaan hyvänmielen perässä. Tästä on mulla ja Christianilla ollu paljon puhetta, että uusittais vähän tiimiä ja alotettais palkitseminen, mutta tätä ei oo vielä saatu aikaseks. Oikeestaan kaikki riippuu nyt hyvin paljolti Kikestä. Ootetaan millon Lovexilla on levy valmis ja näin, et se ehtii keskittää huomionsa tiimiin. (: Että ainakaan ihan kaikki ei tätä duunia tee miittien ja palkintojen takia.

Annetaan nyt kuitenki Torolle anteeks pienestä ei-faktasta, koska se ei oikeen tiiä tiimistä mitään. (: Juurikin esimerkiks edellämainittu Kike on vähä enempi perillä. Varmaan Torolleki vois vähä valasta tiimi-ympyröistä just haastattelujen varalta. :D

Mutta kyllä tästä kohta aktivoidutaan, ku levyki tulee kohta pihalle!(:


https://www.facebook.com/pages/Lovex-Street-Team/

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Asiaa keikkakampauksista

Kyllä, olen nainen. Siksipä jopa musiikkiblogiin tarttee tunkee jotain hiuksista ja kampauksista. :D

Mulla on pitkät, paksut, pörröset, luonnonkiharat hiukset. Ne ei tottele ollenkaan ja kuriinkin ne saa vaan puolella purkilla lakkaa ja paljolla kärsivällisyydellä.


Mun ongelma jokaiselle Lovexin keikalle mentäessä on, et miten mä laitan hiukset. Kaikkenlaista on kokeiltu, mut ykskään kampaus ei kestä keikkaa läpi. Aina rupee pinnit tulemaan ulos kampauksesta tai ponnarit lähtee irti ja hiukset lähtee valloilleen ja vastaavaa. Perus lettiä on kokeiltu, mut mun hiukset on niin pitkät, et -uskokaa tai älkää- "piiskasin" vieressä olevia letin päällä. : DD Gotta be kiddin' me oikeesti! No joo, letti = hylätty.
Perus ponnari ei pidä tarpeeks hyvin hiuksia ojennuksessa, vaan ne rupee tunkee takana olevan naamalle. Liikaa hiuksia. Ponnari = hylätty.
Nutturaa on kokeiltu monina erilaisina variaatioina. Millon se on ihan yksinkertanen, et ponnarilla vaan kii, millon siellä on lakkaa ja parikymmentä pinniä mukana. Ei toimi. Nuttura ponnarilla löystyy ni sit mä otan sen pois kesken keikan. Pinnit taas ei pysy menossa mukana, ne rupee tunkee ulos nukkurasta. Nuttura = hylätty.
Uusin kokeilu, edellisenä lauantaina Virossa, oli letti, joka kiinnitettii ylös pinneillä. Tota muuten ihan kiva joo, pysyki jotenki kasassa, mutta taas ne pinnit rupes lähtee hiuksista. Jokaisen kerran ku rupes vähänki hyppimään, ni piti ottaa hiuksista kiinni ja painella pinnejä takasin hiuksiin.



 Mä en tiiä mikä mun hiuksia vaivaa, ku pinnit ei vaan pysy. Tai ehkä vika on mun keikkakäyttäytymisessä. En mä kuitenkaan tanssimisesta, hyppimisestä ja yleisestä riehumisesta voi luopua, se ois yksinkertasesti tylsää. Ja tää mun hiusongelma koskee enimmäkseen Lovexin keikkoja, koska niillä tulee riehuttua eniten.

Lovexit on varmaan jo tottunu siihen, et jossain vaiheessa kesken jokaista keikkaa meikäläinen rupee laittaa hiuksiaan: joko purkamaan kampausta, painelemaan pinnejä uusiks, laittamaan kampausta uusiks jne. Oon mä jonkun kerran jopa ponnarit ja pinnit kesken keikan lavan reunalleki pinonnu ja alottanu kampauksen uusiks.

Ei oo helppoo ei. No jaa, ehkä mä leikkaan kaljuks. :DD Okei, not really. Ei kellään ois mitään hyvää kampausideaa, mitä vois seuraavaks lähtee kokeilee?(:

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Lovex @ Rock Cafe, Tallinn EST 6.4.2013

Lähettiin perjantaina Tallinnaan. Ylipäätänsä viikonloppu oli hirveen hauska ja vauhdikas, mutta lauantai-illan koittaessa alettiin hermoja repiä oikeen urakalla. Lovexin keikka oli siis Rock Cafessa, Tallinnassa ja öö... No se Rock Cafe ois voinu olla kiva keikkamesta jos ois ollu kesä. Siellä oli siis kiviset seinät, jonka tuloksena oli ihan törkeen kylmä. Se fiilis, kun oot talvitakki päällä keikalla, jepjep. Varpaat kans oli ihan jäässä, oli kiva sit heti keikan jälkeen lähtee hotellille sulattelee varpaita. :D

Siinä äksien soundcheckiä seuratessa oli vähä yllättävää, ku Anna vaa yhtäkkiä oli sillee "MASI!". Enste olin, et "kuka Masi", ennenku näin sitte Kasikolmosten Masin yleisössä. Ohoh. Masi tuli mein luo ja vaihettiin pari sanaa. Se oli ihan vahingossa tullu Lovexia kattoo, ku oli muuten vaa Tallinnas tona viikonloppuna. Oli muute aika hauska yllätys törmätä Masiin tolla. Muutenki yleisös oli paljon tuttuja suomalaisia naamoja.


No äksät veti hyvin. Kuten aina. Jaskalla oli kyl taas "en liiku yhtään"-päivä menossa, mutta ei se haittaa. En kyl nähny Jaskaa ollenkaan keikan aikana, ku Annan pää oli tismalleen eessä. Keikan ihan lopussa tajusin, etten ollu nähny Jaskaa ollenkaa.


Harmittavaa sinänsä, et oltiin tultu tyttöjen kaa koko matka Tallinnaan puolen tunnin takia. Pojat veti siis puoltuntia, itekki olivat kuulemma vasta samana aamuna saaneet tietää, et se on sittenki 30 min eikä 45 min, kuten alunperin luultiin. No just. Hyvä et viikonloppu oli muuten vaa nii kiva loma, ettei nyt nii haitannu, et noi veti nii lyhyen ajan. Seuraavalla kerralla pidemmälti. (:

Se kyllä vähä harmitti, et yleisön huutaessa bändiä takasi ne ei sitte tullu. :/ Ainaki pojat pudisteli päätään lavan sivustalla ja Torsti naputti kelloa, ei ehi. Törkeetä ku Waltarilla (seuraavalla bändillä) oli tunti aikaa roudata! Hyvin äksät ny yhen biisin ois vielä voinu vetää. :( Jäin kaipaamaan 15 Minutesia, se on nii kiva keikkabiisi. Tol keikal pojat ei kyl soittanu ku seittemän biisiä: hitit/sinkut läpi. Watch Out, GA, Turn, Slave, Shot, USA, Action.

Samilla oli uusia kitaroita. Mulla ei ollu silmälaseja päässä, ni mä en kunnolla nähny oikeen mitään. Uudet kitarat oli kuitenki asia jonka mä bongasin heti. :D


Koska katottiin keikka Samin kohalta, ni ennen ja jälkeen keikan, Samin näpräillessä kamojaan, me höpöteltiin sen kaa kaikkee jännää, levystä ja vähän muustakin. Olin sit Samille jossain vaihees sillee, "me ny tässä kiusataan sua... mut ei sua haittaa ku sähä tykkäät musta!" Teijän ois niin pitäny nähä Samin naama täs vaihees! :D Se ei oikee tienny mitä vastata.

 




Ruvettiin siinä sitte lähtemään. Käveltiin baaritiskin ohi, ni Torsti löyty sieltä. Heitin nopeesti sille moikat, mutta se innostu sit vaihtaa pari sanaa siinä. Ikävä kyllä lähettii sit hotellille, ku oli tosiaan niin kylmä, ettei hirveesti viihtyny tol paikas. Kerkee noita näkee myöhemminkin. :D

Sunnuntaina tultiin Silja Europalla takasin Suomeen. Istuttiin siellä baarissa, kaikki neljä neitoa ihan väsyneinä viikonlopusta. Mä tyyliin nukuin siinä jo, ku Anna oli hihkas: "Pyle!" Oltiin sitte hetki fiiliksissä, et Joku Paikallinen Bändi esiintyis puhtaasti vahingos samal laival mil mennään kotiin. Mut ei sit. Ne oli esiintyny edellisenä yönä. Sillee vähän harmitti, ettei ne esiintynykään enää takasinpäin tullessa, mutta niitäkin ollaan menos kattoo tos kolmen viikon päästä.. :D Myöhemmin nähtiin Tumppiaki, näitten rumpalia, ja vaihettiin sen kaa pari sanaa Tallinnasta, eilisillan huonosta keikkapaikasta ja vappusuunnitelmista.

Hirveen kiva viikonloppu, tosi iso kiitos tytöt: Anna, Christa, Katti!(: Nii ja äksät kans!


Näillä näkymin seuraavan kerran äksiä sitte Juhannuksena:
22.6.2013 -  Himos Festival, Jämsä 
http://nem.fi/keikat.php